Matka kohti Yllästä ja Ylläs Saaga -hotellia alkoi.
Lentomme Rovaniemelle lähti puoli kasin aikaan (Kittilän lennot olivat täynnä) ja matka taittui Finnairin A319 koneella mukavasti.
Urpilaisen Jutta sattui osumaan samalle lennolle kanssamme ja rouva ministeriä pokkuroitiinkin Rovaniemen lentoasemalla niin kuin vanhoissa suomalaisissa elokuvissa konsanaan.
Matka Rovaniemeltä jatkui Matkahuollon bussilla, jossa olimme ainoita matkustajia.
Pellossa Onnin grillillä oli bussin vaihto, ja 45 minuutin odottelun aikana ehdimme nauttia erittäin maittavan lounaan Lapin Savi -putiikin ohessa olevassa kahvilassa.
Siirryimme Onnin grillille lounaan jälkeen odottelemaa bussia joka veisi meidät Ylläs Saaga Hotellille asti. Aurinko paisteli mukavasti lämmittäen ja asteitakin oli plus muutama.
Eteemme ilmaantui bussikuski jalan kysymään, että ollaanko kyytiä odottamassa ja me siihen että toki juu...Kuski siihen että "jaa mahtaako nuo teidän matkatavarat mahtua kyytiin".
Tämä meidän bussikyyti Pellosta Ylläkselle olikin minibussi vuosimallia -80 jotain.
Suksista ja matkalaukuista saatiin laitettua puolet onnettoman pieneen tavaratilaan ja puolet sisälle penkeille. Meillekin jäi vielä istumapaikat.
Minibussin verhoilu ja penkit oli tyyliä "pehmeämpi = parempi" ja selkään alkoikin sattua heti noin 2 kilometrin jälkeen...
Takapenkeille oli ilmeisesti Kemistä asti ahtautunut Saksalaisryhmä joka vaikutti jo kovin väsyneeltä kun heillä oli matkaa takana reilu 3 tuntia.
Matkahuollon bussi pysähteli matkahuollon pisteissä, joissa oli vietäviä tai tuotavia paketteja, joka sai matkan tuntumaan ikuisuudelta, vaikka matkaa oli vain n 150 km.
Kolarin ja Ylläksen välissä pysähdyimme koululle, jossa oli odottamassa tusinan verran 2-4 luokkalaisia taaperoita suksien kanssa. Bussisamme oli vain 6 paikka vapaana, mutta hienosti kaikki muksut kyytiin pääsivät, toiset saksalaisten viereen ja ujommat kolmestaan yhden hengen penkkiin kauas turisteista.
Näitä pieniä höpöttäjiä sitten pudoteltiin pitkin matkaa, toisia kotiovelle ja toisia postilaatikoille. Matka venähti "hieman" tämän koulukyydin vuoksi, mutta mikäs siinä kun täällä ei poloisilla ole jalkakäytäviä, jotta voisi itse edes yrittää kulkea koulumatkaa.
Hotellin aulassa kolmen vartin odottelun jälkeen pääsimme huoneeseen ja siltä seisomalta suoraan päikkäreille.
Kylpyläosasto katsastettiin herättyämme ( ei tehnyt vaikutusta) ja hotellimme ympäristön palvelut todettiin tomiviksi ja erittäin kalliiksi. Pienen illallisen jälkeen huoneeseen lepäilemään ja innolla odottamaan aamun Holiday-clubin esittelyä, joka siis kuuluu matkapakettiimme. Ehkä kuitenkin rinteitä odottelemme enemmän kuin mitään höpinöitä.
1 kommentti:
Heh! Just meinasin kommenttoida tuon yhen kuvan kohdalla laukkujenne kokoa mutta bussikuski kerkesi aikaisemmin. Lisää kuvapostauksia vaan sitten!
Lähetä kommentti